• Luopioinen 1868-2006

    Luopioisten historia 1868-2006 on hanke, jonka tarkoitus on julkaista historiakirja itsenäisen kunnan ajalta. Hankkeen takana ovat Kukkia-Seura ry ja Sydän-Hämeen Sukututkijat ry.
  • Aineistopankki

    Aineistopankki on säilytyspaikka hankkeen aikana kerätylle tiedolle.
  • Rahoitus 31.12.2016

  • Rahankeräys

  • Yhteystiedot

    Erkki Toivari 0403614304 toivari.erkki (at) gmail.com Kari Laine 0407171335 klaine22 (at) gmail.com
  • Lähetä viesti

Työsuunnitelma 03.02.2016

Tausta

Luopioinen sijaitsee Pirkanmaan kaakkoiskulmassa Kukkia-järven ympärillä. Kuntaliitos Pälkäneen kanssa tehtiin 2007. Luopioinen toimi itsenäisenä kuntana lähes 140 vuotta. Aikaisemmin kunta oli osa Hauhoa. Hämeenlinna oli pitkään kaupunki, jossa toimitettiin kauppa- ja hallintoasiat. Viime vuosisadan puolivälissä suunta kääntyi kuitenkin nopeasti kohti Tamperetta ja kunnasta tuli osa Pirkanmaata.

Luopioisten historiasta on valmiina kaksi osaa, jotka kattavat ajanjakson esihistoriasta 1860-luvulle. Tekeillä oleva historiakirja kattaa kunnan itsenäisyyden ajan. Ensimmäinen osa, ajanjakson esihistoriallisesta ajasta keskiajan loppuun kattava ”Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I” valmistui 1985 ja toinen osa ”Luopioisten historia kunnan itsenäistymiseen 1868” vuonna 2013. Toisen osan julkistamisen yhteydessä Pälkäneen kunnan asettama historiatoimikunta totesi jättävänsä Luopioisten kunnan itsenäisyyden ajan (1868-2006) historian kirjoittamisen tulevien sukupolvien tehtäväksi.

Kotiseututyötä tekeville ja paikallishistoriasta kiinnostuneille ihmisille tuli välittömästi huoli siitä, että Luopioisten puolitoista vuosisataa jää taakse ilman kirjoitettua historiaa. Asiaa selviteltyään Sydän-Hämeen Sukututkijat ry ja kotiseutuyhdistys Kukkia-Seura ry käynnistivät vuoden 2014 alussa hankkeen pitäjänhistorian kirjoittamiseksi. Työn siirtyminen hamaan tulevaisuuteen tai kymmenenkin vuoden päähän olisi merkinnyt sitä, että aikalaistietoa olisi käytettävissä merkittävästi vähemmän kuin nyt. Ketkä olisivat silloin kertomassa esimerkiksi kunnan toiminnasta viimeisinä vuosikymmeninä ja taustoittamassa arkistoista löytyviä asiakirjoja?

Tavoite

Työn tavoitteena on tuottaa tutkittuun tietoon perustuva kirja Luopioisten pitäjänhistoriasta vuosilta 1868-2006 – aikakaudelta, jolloin Luopioinen toimi itsenäisenä kuntana. Kirjan ohella tehdään myös verkkosivusto Luopioisten Aineistopankki ( aineistopankki.wordpress.com ), johon työn aikana kerätty aineisto talletetaan. Aineisto jaetaan netin kautta myös muiden toimijoiden kuten kyläkirjojen, yritysten ja järjestöjen historiikkien kirjoittajien käyttöön. Kirja julkaistaan vuonna 2019.

Merkitys

Tutkittuun tietoon perustuvia julkaisuja 1900-luvun Luopioisista ei juuri ole. Loistavana poikkeuksena tähän on kouluneuvos Aarre Kailanpään kirjoittama Luopioisten koululaitoksen historia. Yrityshistoriikit, yksittäisten ihmisten muistiinpanot, luontoaiheiset tutkielmat, rajattua aluetta tai aihetta koskevat kirjoitukset – siinä ovat tärkeimmät julkaisut. Vuoden 1914 kesän kolmesta kuukaudesta, jotka Eino Leino vietti Hella ja Sulo Wuolijoen kanssa Kukkialla, on kirjoitettu melkein yhtä paljon kuin kaikesta muusta yhteensä. Liekö pitäjän sijainnilla kaukana valtaväylistä ja Kukkia-järven runsaalla loma-asutuksella jotain tekemistä asian kanssa? Muistot kesäisestä Kukkialla ovat innostaneet kirjallisia kykyjä enemmän kuin kanta-asukkaiden arkiset työt.

Pitäjän länsiosassa olivat isot talonpoikaistalot, itäosassa muutama aateliston omistama kartano. Kartanoiden omistus siirtyi 1800-luvun lopulla talonpoikaisista oloista lähteneille. Oma lukunsa oli torpparin poika Kalle Antinpojan nousu lukuisten kartanoiden omistajaksi. Tilaton väestö sai ihmisoikeutensa. Maa- ja metsätalous tarjosi työtä neljälle viidestä työikäisestä aina 1930-luvulle asti. Vuosien 1920 ja 1950 välillä tehtiin useampi maareformi: torpparivapautus, pula-ajan konkurssiaalto ja siirtoväen asuttaminen sodan jälkeen. Viljellyn maan määrä ja tuottavuus lisääntyi. Koneistaminen vähensi ihmistyön määrää. 1960-luvulle tultaessa ei pellosta enää irronnut elantoa kaikille, vaan edessä oli muutto kaupunkiin. Kaupunkiseudun koulutus- ja työmahdollisuudet vetivät puoleensa. Maa- ja metsätalouteen perustuvassa kunnassa muuttovirta kaupunkiin puolitti väkiluvun vuosituhannen loppuun mennessä. Näin tapahtui huolimatta kovasta yrityksestä luoda uusia korvaavia työpaikkoja kuntaan. Väestörakenteen muutos pakotti hakemaan turvaa isommasta kokonaisuudesta: Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitoksen tuloksena syntyi 2007 uusi Pälkäneen kunta.

Luopioisten historiassa on monia sille tunnusomaisia kehityssuuntia kuten jo 1890-luvulla perustetut yhtiöt sekä myöhemmin Aitoon seudulle syntyneet teollisuusyritykset, isojen kartanoiden toimiminen mallitiloina, sisällissodan vaietut kipukohdat, varhainen peruskoulukokeilu, Anna Tapion koulu ja Aitoon koulutuskeskus, syrjäisen Kyynärön kylän muodostuminen linja-autoliikenteen keskuspaikaksi, SKDL:n vahva asema sotien jälkeen. Kaikki nämä haastavat oman historian kirjoittamiseen.

Hyvin tehty, tutkittuun tietoon perustuva pitäjänhistoria antaa nykyisille ja tuleville sukupolville tutkittua tietoa yhteiskunnan kehityksestä ja niistä olosuhteista, missä esivanhempamme ovat eläneet. Historiakirja on samalla kunnianosoitus heidän tekemälleen työlle. Pitäjänhistorian kirjoittaminen ja sen yhteydessä kerätty aineisto luo pohjan myös yritys- ja yhdistys historiikkien sekä kyläkirjojen tekemiselle. Eri kylissä pidettävistä aineiston keruutapahtumista on hyvä jatkaa oman kyläkirjan tekoa. Kyläkirjat ja historiikit tulevat tarkentamaan pitäjänkirjan antamaa kuvaa alueen kehityksestä.

Toimintansa lopettaneen kunnan historia on syytä kirjoittaa silloin kun arkistotiedon tueksi on vielä saatavissa tietoa aikalaisilta. Kymmenen vuoden kuluttua aikalaistietoa on huomattavasti vähemmän. Tämän vuoksi hankkeen takana olevat yhteisöt eivät ole halunneet jättää historian kirjoittamista tulevien sukupolvien huoleksi vaan ovat kirjoittamassa historiaa juuri nyt.

Tämänhetkinen vaihe

Hankkeen kaksi ensimmäistä vuotta on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Ensimmäisenä vuonna luotiin edellytykset neljän seuraavan vuoden aikana tapahtuvalle tutkimus- ja kirjoitustyölle. Hanke organisoitiin, tehtiin alustava työsuunnitelma, haettiin ja saatiin rahoitusta eri lähteistä, järjestettiin tiedotustilaisuuksia, valittiin kirjoittaja sekä kerättiin ja tallennettiin aineistoa eri puolilta pitäjää. Kirjoittaja aloitti syksyllä eri arkistoista löytyvän aineiston kartoittamisen.

Vuoden 2015 tutkimuskohteena on ollut maatalousyhteiskunnan rakenteen selvittäminen kunnan alkuajoista 1920-luvulle. Kirjoittaja on jatkanut tiedonhakua Luopioisten kunnan arkistosta, Hämeenlinnan ja Jyväskylän maakunta-arkistoista sekä Kansallisarkistosta. Tiedon lähteinä ovat olleet kunnan päätösasiakirjat, väestötilastot, tilakohtaiset maatalouslaskennat sekä kauppakirjat, perukirjat ja lainhuutoasiakirjat. Tilakohtaiset tiedot peltoalasta ja karjan määrästä ovat antaneet kokonaiskuvan maatalouden rakenteesta. Kunnan jakaantuminen toisaalta länsipuolen talonpoikaistaloihin ja itäpuolen kartanoihin ja niiden torppiin on odotettua selkeämpi. Suurimmat torpat ovat peltoalaltaan olleet talonpoikaistalojen kokoisia. Osa torpista on jo viime vuosisadan alussa erikoistunut tiettyyn tuotantoalaan. Maa- ja metsätalouden pohjalta on perustettu teollisuusyrityksiä, lähinnä sahoja. Tutkimus jatkuu selvittämällä omistussuhteiden ja henkilöhistorioiden kautta paikallisia valtarakenteita. Näiden oletetaan osaltaan myös selittävän kuntapäättäjien valintoja ja kunnallispolitiikassa tehtyjä ratkaisuja. Työ etenee tänä vuonna seuraaviin vuosikymmeniin, niiden aikana tapahtuneisiin maareformeihin, muuttoliikkeeseen ja sen vaikutusten lieventämiseen muun muassa yritystoimintaa kehittämällä.

Perinnetiedon keruussa aineistoa on saatu kokoon ennakko-odotuksia enemmän. Etenkin valokuvia (lähes 1000 valokuvaa) on saatu paljon. Valokuvien ohella on löytynyt aikaisemmin julkaisemattomia kirjoituksia, jotka taustoittavat arkistotietoja. Myös suullista perimätietoa on tallennettu. Aineistoa on tallennettu verkkosivusto Aineistopankkiin mahdollisuuksien mukaan.

Kahdelle ensimmäiselle vuodelle on saatu riittävä rahoitus, jolla on maksettu kirjoittajan palkkiot. Kuluvan vuoden 2016 rahoitustarpeesta 15 500 euroa koossa on 2 000 euroa. Rahoitusta haetaan apurahoista, helmikuussa käynnistetystä tukikeräyksestä ja yhdistysten omista varoista.

Toteuttamissuunnitelma

Hankkeen vetäjänä on Sydän-Hämeen Sukututkijat ry, joka vastaa hankkeen hallinnoinnista ja hankkeeseen liittyvästä rahaliikenteestä ja kirjanpidosta. Sydän-Hämeen Sukututkijat ry:n kumppanina hankkeen toteutuksessa on kotiseutuyhdistys Kukkia-Seura ry, joka osallistuu hankkeen toteutukseen ja rahoitukseen. Molempien yhdistysten tekemä työ on vastikkeetonta talkootyötä. Yhdistykset ovat aktiivisia toimijoita, joiden yhteinen jäsenmäärä 270 on suuri alueen 2200 asukkaan määrään verrattuna. Historian kirjoitushanke on yksi niistä hankkeista, jotka ovat siirtyneet kunnalta vapaaehtoisten toimijoiden toteutettavaksi. Tämä on myös hankkeen vahvuus: historian kirjoittaminen koetaan omaksi asiaksi. Historiahanke kokoaa ihmisiä alueen eri puolilta toimimaan yhdessä ja vahvistaa näin yhteisöllisyyttä.

Historian kirjoittajaksi on valittu kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti Kuhmoisista. Hän on viljellyt Unnaslahden sukutilaa vuodesta 1979 vuoteen 2004. Samaan aikaan hän on myös toiminut MYEL-asiamiehenä. Tunnustettuna kotiseutuihmisenä ja sukututkijana Seppo Unnaslahti on ollut ja on edelleen vastuuhenkilönä monessa yhteisössä. Hän on toiminut kotiseudullaan myös kunnallisissa luottamustehtävissä, joten hän tuntee kunnalliselämää sisältä päin. Kirjoitusnäyttöinä ovat selkeästi ja asiantuntevasti kirjoitetut kyläkirjat ja historiikit, kirjoitussarjat eri julkaisuissa, kolumnit sanomalehdissä sekä lukuisat paikallis- ja sukuhistoriaa käsittelevät esitelmät. Monipuolinen kokemus maa- ja metsätalouteen perustuvan pitäjän kehityksestä tukee tutkimus- ja kirjoitustyötä ja tuo julkaisuun maanläheisen näkökulman. Luopioinen on kirjoittajalle tuttu sekä sukulaisuuksien että hänen laatimiensa esitelmien ja kirjoitusten kautta.

Hankkeen ohjausryhmän muodostavat kirjoittaja Seppo Unnaslahti, Kukkia-Seura ry:n puheenjohtaja Erkki Toivari ja Sydän-Hämeen Sukututkijat ry:n puheenjohtaja Kari Laine, joka toimii myös hankkeen vetäjänä. Yhdistysten ja kirjoittajan välillä on tehty kirjoitussopimus, jonka päätarkoitus on varmistaa kirjan julkaiseminen myös ennalta odottamattomissa tapahtumissa .

Julkaisun runkona on maa- ja metsätalouteen perustuvan yhteiskunnan kehitys Luopioisissa vuodesta 1868 vuoteen 2006. Pitäjän kehitystä kuvataan merkittävien tapahtumien kautta korostaen Luopioisille ominaisia piirteitä. Asiat käsitellään pääsääntöisesti aikajärjestyksessä. Kirjan sisällöstä on hankkeen valmisteluvaiheessa tehty seuraava suunnitelma. Sisältöä ja asioiden painotuksia muutetaan työn edistyessä silloin kun se nähdään tarpeelliseksi. Julkaisun sisällöstä on tehty seuraava suunnitelma:

1 Maaseutupitäjä Pirkanmaan itäisellä reunalla
2 Kunta eroon seurakunnasta 1868
3 Luopioisten erityispiirteet 1868 ja sen jälkeen kartano- ja torpparipitäjänä
4 Uudet aatteet rantautuvat, sivistyspyrkimykset voimistuvat
5 Kylien elinvoima kasvaa – meijerit, sahat ja kauppaliikkeet
6 Murroksen vuosikymmenet – helmikuun manifestista itsenäisyysjulistukseen
7 Sotavuosi Luopioisissa 1918, haavat auki yhteiskunnassa
8 Valta ja vastuu omissa käsissä – kunnallishallinto uudistuu
9 Torpparivapautus – myöhästynyt maareformi
10 Konkurssiaalto ja pula-aika ravistelevat
11 Toinen maareformi – Kantolan pirstominen
12 Kunta suurmaanomistajana
13 Itsenäinen seurakunta kuntaa nuorempi – perinteet vanhempia
14 Palokunnat, työväenjärjestöt, suojeluskunta ja lotat elävät loistokautta
15 Aitoon kasvu koulupaikkakunnaksi
16 Luopioisten teollisuus ja liike-elämä ennen sotia
17 Sota-aika 1939-45 koettelee ja yhdistää
18 Siirtoväen suuri merkitys – kolmas iso maareformi
19 Liikenteellisesti valtaväylistä sivussa – Kyynäröstä autoliikenteen keskuspaikka
20 Voimakkaat keskuskylät – Aitoo, Kirkonkylä ja Rautajärvi
21 Eteläisimmät kylät yhteiselossa Hauhon ja Lammin kanssa
22 Valta siirtyy kunnassa vasemmalta oikealle 1972
23 Yrittäjämyönteinen maalaispitäjä
24 Muuttotappiot lisääntyvät – perusmaatalous vielä voimissaan
25 Kulttuuri kukoistaa kylissä ennen television valtakautta
26 Luonto, kesäasutus ja matkailu Luopioisten uusina voimavaroina
27 Nopeasti tehty kuntaliitos Pälkäneeseen
28 Kylätoimijat pitävät omaleimaisuutta yllä.

Hankkeen viimeinen vuosi 2019 on varattu käsikirjoituksen tieteelliseen tarkastukseen, toimittamiseen, taittoon ja painamiseen. Toimittaminen, taitto ja painatus tehdään tarjousten perusteella. Toimittamisessa ja taitossa tehdään kustannusten kurissa pitämiseksi vapaaehtoistyötä niin pitkälle kuin osaamista riittää. Tarkoituksena on tehdä yksinkertaisen tyylikäs julkaisu. Vuoden aikana käynnistetään myös markkinointi- ja tiedotuskampanja, jolla pyritään varmistamaan kirjan menekki. Tavoitteena on myydä kolmen julkaisua seuraavan kuukauden aikana vähintään 200 kirjaa.

Kirjoittajan tukena olevien yhdistysten jäsenet keräävät ja tallentavat pitäjän alueelta perinnetietoa vapaaehtoistyönä. Keruu tapahtuu osaksi muiden tapahtumien yhteydessä, osaksi varta vasten eri puolilla pitäjää järjestetyissä tapahtumissa. Kerätystä tiedosta talletetaan vähintään viitetieto Aineistopankkiin. Mahdollisuuksien mukaan osa aineistosta tallennetaan skannaamalla.

Hankkeesta tiedotetaan säännöllisesti. Kohteena ovat entiset ja nykyiset asukkaat sekä loma-asukkaat. Verkkosivusto Aineistopankissa on viimeisimmät tiedot hankkeesta ja sen etenemisestä. Paikalliseen Sydän-Hämeen Lehteen kirjoitetaan hankkeesta vähintään kahdesti vuodessa. Sopivissa tapahtumissa esitellään hankkeen etenemistä. Tiedottamisella pidetään hanke ihmisten mielissä: tarkoitus on kerätä tukirahoitusta yksityisiltä henkilöiltä ja yrityksiltä. Tiedotus palvelee myös julkaistavan kirjan markkinointia.

Tulo- ja menoarvio

Hankkeen rahoituksesta on hakijan osuus 5800 euroa ja Kukkia-Seuran 10000 euroa. Ennakkotilauksilla rahoitetaan julkaisukustannuksia 10000 eurolla. Tukikeräyksen tuottoarvio on 8500 euroa. Apurahojen osuus rahoituksesta on 57000 euroa.

Hankkeen kustannusarvio on 91300 euroa. Summasta kaksi kolmannesta (61300 euroa) on kirjoittajalle maksettavia palkkioita ja kulukorvauksia ja yksi kolmannes (30000 euroa) kuluja kirjan julkaisukuntoon saattamisesta ja painattamisesta.

Suunnitelmassa tutkimus- ja kirjoitustyön määrä (kaksi työvuotta) on jaettu tasan neljälle kalenterivuodelle 2015-2018, yhtä suuri osuus joka vuodelle. Laskennallisesti kirjoittaja tekee siis työtä puolipäiväisesti ympäri vuoden neljän vuoden ajan. Työmäärän arvioinnissa on käytetty apuna Tilaushistoriakeskuksen ohjetta perushistorian kirjoittamisessa. Kirjan sivumääränä arviossa on 400 sivua (2000 merkkiä/A4-sivu). Kirjoittaja laskuttaa työstä kiinteän kuukausipalkkion sekä työstä aiheutuvat matka-, kopiointi- ja muut vastaavat kulut. Vuosittain on kaksi tarkistuspistettä, joissa käydään lävitse työn edistyminen ja suunnitellaan seuraavassa jaksossa tehtävät työt. Tarkistuspisteet toimivat myös maksuposteina.

Aikataulu

Historian kirjoitushankkeelle on varattu aikaa kuusi vuotta. Hanke käynnistyi tammikuussa 2014, tutkimus- ja kirjoitustyöhön on varattu neljä vuotta ja kirja julkaistaan vuoden 2019 lopulla.

Ensimmäisen vuoden 2014 varattiin edellytysten luomiseen kirjoittajan työlle.

Tutkimus- ja kirjoitustyöhön on suunniteltu käytettävän neljä vuotta, vuodet 2015-2018.

Hankkeen viimeinen vuosi 2019 on varattu käsikirjoituksen tieteelliseen tarkastukseen, toimittamiseen, taittoon ja painamiseen.

<— Takaisin